Eli Koreaan ollaan vihdoin paasty. JR junapassien kaytannollisyys selvisi viimeisina paivina Japanissa ja osasimme hyodyntaa niita oikein. Eli tuli varmasti maksamaan hintansa takaisin. Onneksi. Kiotosta suuntasimme Shinkasenilla Kobeen (lausutaan Koubeij) syomaan Kobe pihvit. Koska Lesen mukaan kotiin ei ole tulemista jos pihvia ei ole syoty, siksipa etsimmekin maan parhaan pihvipaikan ja jokainen meista osti Kobe sirloinin 45e hintaan. Voi kylla sanoa, etta en muista syoneeni parempaa pihvia, mutta en nyt sitten tieda oliko se ihan tuon hinnan arvoistakaan. Teille, jotka ette ole niin tuttuja Kobe pihvin kanssa, Koben alueella kasvatetaan harkaa, jolle juotetaan sakea ja syotetaan eroikoista vehnaa ja muita herkkuja, seka lgendan mukaan hierotaan saannollisesti. Naista kaikista muodostuu sitten hyva harka ja hyva ruoka. Ravintola oli niin hieno, etten ole ennen sellaisessa kaynyt, haisimme kaikki pahalle emmeka olleet pukeutuneet kovinkaan arvokkaasti ravintolaan nahden, olimmehan vain junamatkalla Kiotosta Fukuokaan ja pysahdyimme Kobeen harka aterian takia. Poyta oli katettu kulmikkaan U:n muotoon, jossa siis kokki seisoi toisella puolella, esitteli meille lihan ennen sen paistoa ja paistoi sen siina silmiemme edessa kaiken muun kanssa, suolat ja pippurit aseteltiin lautaselle tarkasti, sinapit sekoitettiin soijaan ja valkosipulit paistettiin ja kaanneltiin veitsen karjella yksitellen. Kylla siina vahan havetti. Ei mitaan tietoa paikallisista ruoka kaytostavoista tai etiketeista niin hienossa paikassa... Noh, ruoka oli jokatapauksessa uskomattoman hyvaa ja ehdimme viela junaankin juosta suoraan ravintolasta.Taydella mahalla.
Nyt ollaan sitten Koreassa, josta vihdoin paasemme paivittamaan blogia. Korea on ilmaisten nettipaikkojen luvattu maa, tosin talla konelle (windows 98) ei pysty paivittamaan kuvia. Harmi. Kuvia on tullut otettua todella paljon, ja muistikortteja joutuu ostamaan lisaa. Koreasta varoiteltiin aika paljon matkaoppaan mukaan, naisten aseman taalla ei ole kovin hyva ja sen takia joutuu olemaan hieman varuillaan. Hanavetta taalla ei saa juoda edes keitettyna(!) joten maha joutuu taalla kylla testiin. Ruoka on yleensa ottaen raakaa ja lautaselle se tuodaan satkivana tai luikertavana... Ravintoloista saa esimerkiksi myos koiraa ja heinasirkkoja. Kalaa, mustekalaa ja rapuja syodaan paljon, raakana. Samoin levaa. Onneksi kuitenkin loysimme taalta Pusanista myos Dunkin Donutsin, josta saa herkku jalkkarit.
Yovymme Pusanissa maanantaihin asti ja olemme suunnistamassa maanantain aikana Seouliin pohjoiseen. Kaikki on mennyt hyvin ja ihmiset olleet mukavia ja avuliaita taallakin tahan mennessa. Ainoat vaikeudet on oppia taas uusi kieli, sille se eroaa todella Japanista ja taalla ei ole tapana kumarrella ihmisille, siitakin on vaikeaa paasta eroon. Huomenna suuntaamme ostoskeskuksiin ja otamme rennosti. Pitakaa Suomi pystyssa!


2 kommenttia:
Sure will! Täällä on täysi kesä kirkuvine pääskyineen, kaikki tuntuu kukkivan samanaikaisesti ja juhannuksesta tullee lämmin ja ihana. Rannalle pitäisi vielä jaksaa kömpiä :)
Kobe-härkä olis maistunut mullekin. Noi korealaiset safkat sen sijaan kuulostaa sille, että vois jättää väliin. Tosin koiraa olis kiva maistaa. Joko teillä on ollut Rekkua lautasella?
Lähetä kommentti